blogi
Eveliina Laitinen
11 kesäkuun, 2026
03:56
Ruotsi avasi rahapelimarkkinat kilpailulle vuonna 2019 ja otti samalla käyttöön kansallisen peliestorekisterin Spelpausin. Idea oli hyvä. Pelaaja saisi yhden keskitetyn työkalun, jolla katkaista pelaaminen kaikilla laillisilla alustoilla kerralla.
Suomi on nyt samassa tilanteessa. Heinäkuussa 2027 rahapelimarkkina avautuu kilpailulle ja käyttöön tulee uusi peliestorekisteri. Kannattaa siis katsoa tarkkaan, mitä Ruotsissa todella tapahtui.
| Ruotsi 2019 | Suomi 2027 | |
|---|---|---|
| Markkinan avautuminen | Rahapelimarkkina vapautettiin kilpailulle vuonna 2019. | Rahapelimarkkina vapautuu kilpailulle heinäkuussa 2027. |
| Peliestorekisteri | Spelpaus otettiin käyttöön heti lisenssijärjestelmän alussa. | Uutta rekisteriä valmistellaan, eikä se ole vielä valmis. |
| Toimintaperiaate | Keskitetty järjestelmä, jossa yksi rekisteröinti sulkee pelaajan kaikilta lisensoiduilta operaattoreilta kerralla. | Sama keskitetty periaate, eli yhdellä ilmoituksella pelaaminen estyy kaikilla laillisilla sivustoilla. |
| Käytännössä | Esto toimi laillisella markkinalla, mutta osa pelaajista siirtyi lisenssittömille ulkomaisille sivustoille, joita rekisteri ei tavoita. | Lainsäädäntö on kunnossa (HE 16/2025) , mutta tekninen toteutus on yhä kesken eikä yhtenäistä tilastoa nykyisestä tilanteesta löydy. |
| Opetus | Keskitetty esto suojaa vain laillisella markkinalla. Ratkaisevaa on korkea kanavointiaste ja toimivat maksuliikenne-estot, jotka pitävät pelaajat poissa lisenssittömiltä sivustoilta. | Onnistuminen riippuu siitä, pysyvätkö pelaajat laillisella markkinalla ja miten pelaajat ottavat rekisterin käyttöön. |
Veikkaus on hallinnut suomalaista rahapelaamista yksinoikeudella vuosikymmenten ajan. Vaikka valvonnasta on vastannut Poliisihallitus, käytännössä monet pelaamisen hallintaan liittyvät toiminnot ovat olleet Veikkauksen vastuulla. Pelaajan tunnistaminen, vapaaehtoiset pelirajoitukset ja pelikiellot ovat kaikki kulkeneet saman toimijan kautta.
Tilanne muuttuu heinäkuussa 2027, kun Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään. Rahapelaaminen jakautuu useille eri toimijoille, minkä vuoksi uusi rahapelilaki luo pohjan kansalliselle peliestorekisterille. Tavoitteena on varmistaa, että pelaaja voi estää rahapelaamisen keskitetysti riippumatta siitä, millä lisensoidulla nettikasinolla hän pelaa.
Samankaltainen järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Siellä keskitetty Spelpaus-rekisteri otettiin käyttöön jo lisenssijärjestelmän alkuvaiheessa, eikä pelikiellon kiertäminen onnistu vaihtamalla lisensoitua operaattoria. Haasteena on kuitenkin ollut se, että osa pelaajista on siirtynyt kansainvälisille nettikasinoille, joita järjestelmä ei kata.
Tekninen toimivuus ei kuitenkaan yksin riitä. Teknisesti toimiva estojärjestelmä on hyödytön, jos se ei tavoita niitä, joille se on tarkoitettu. Tilanne muistuttaa monin tavoin Peluuria, Suomen maksutonta peliongelmiin keskittyvää neuvontapalvelua. Moni ei vieläkään tunne kaikkia tarjolla olevia keinoja rajoittaa tai estää omaa pelaamistaan.
Siksi tiedottaminen on ratkaisevassa asemassa. Ilman aktiivista viestintää ja näkyvää markkinointia edes miljoonien eurojen arvoinen peliestorekisteri ei välttämättä saavuta sille asetettuja tavoitteita.
Kun katsotaan tilastoja, suomalaisten viesti päättäjille on harvinaisen selvä. THL:n väestökysely paljastaa, että suhtautuminen rahapelimarkkinan laajentamiseen on vähintäänkin varautunutta:
Nämä luvut viittaavat siihen, että rahapelaamisen haittojen ehkäisemiselle on kansalaisten keskuudessa vahvaa tukea. Siksi myös peliestorekisterille voidaan odottaa laajaa hyväksyntää, jos se nähdään aidosti pelaajia suojaavana työkaluna.
Peliongelmiin liittyvä häpeä on vähitellen väistymässä, mikä voi helpottaa rekisterin käyttöönottoa niiden keskuudessa, jotka sitä tarvitsevat. Paine toimivan suojajärjestelmän rakentamiseen on siis paitsi lainsäädännöllinen, myös vahvasti sosiaalinen.
THL:n niin sanotut 2-4-2 -riskirajat ovat harvinainen esimerkki siitä, että tutkimustieto on muutettu helposti ymmärrettäviksi käytännön ohjeiksi. Niiden mukaan aina tulisi pelata enintään 2 % nettotuloista, korkeintaan neljänä päivänä kuukaudessa ja enintään kahta pelityyppiä säännöllisesti.
Ohjeet eivät ole sitovia, mutta ne tekevät “kohtuullisesta pelaamisesta” mitattavaa. Samalla ne avaavat kiinnostavan mahdollisuuden, joita estojärjestelmät voisivat hyödyntää. Tulevaisuudessa vastaavia suosituksia voitaisiin hyödyntää myös teknisissä valvonta- ja estojärjestelmissä. Pelaajalle voitaisiin esimerkiksi näyttää varoituksia tai tarjota mahdollisuutta asettaa automaattisia rajoituksia, jos suositukset ylittyvät toistuvasti.
Pohjoismaissa Suomi ei kuitenkaan ole edelläkävijä. Norjassa tappiorajat ovat pakollisia, koska pelikoneilla voi hävitä enintään 270 euroa kuukaudessa. Ruotsissa taas Spelpaus sulkee pelaajan yhdellä rekisteröinnillä kaikilta lisensoiduilta sivustoilta.
Suomessa vastaava keskitetty peliestorekisteri on vielä rakenteilla. Sen toimivuus ennen heinäkuuta 2027 on yksi koko uudistuksen keskeisistä kysymyksistä.
| Maa | Suojamekanismi | Miten se toimii käytännössä? |
|---|---|---|
| Norja | Pakollinen pelihäviökatto | Pelikoneilla voi hävitä enintään noin 270 euroa kuukaudessa. Raja on ehdoton. |
| Ruotsi | Spelpaus-järjestelmä | Yksi keskitetty rekisteri sulkee kerralla ovet kaikilta laillisilta operaattoreilta. |
| Suomi | Omaehtoiset rajoitukset | Häviörajat ovat pitkälti pelaajan oman valinnan varassa, ja yhteinen rekisteri on vasta rakenteilla. |
Tiedämme, että kansallinen peliestorekisteri on tulossa ja että rahapelimonopolin päättyminen herättää paljon kiinnostusta pelaajien keskuudessa. Samalla tiedämme, että rahapelihaitat ovat Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yksi keskeinen tieto kuitenkin puuttuu.
Kuinka moni suomalainen on jo nyt asettanut itselleen pelieston?
Tähän kysymykseen ei löydy helposti saatavilla olevaa vastausta virallisista raporteista tai julkisesta keskustelusta. Tietoa kertyy kuitenkin useista eri järjestelmistä:
Kyse ei välttämättä ole tiedon salaamisesta, vaan pikemminkin siitä, ettei sen kokoamista ja julkaisemista ole pidetty ensisijaisena tavoitteena.
Jos käytettävissä olisi esimerkiksi vuosittainen tilasto peliestojen määrästä vuosilta 2020–2026, uuden järjestelmän vaikutuksia olisi huomattavasti helpompi arvioida. Samalla voitaisiin seurata, kasvaako vai väheneekö estojen käyttö lisenssijärjestelmän käyttöönoton jälkeen.
Tällä hetkellä tällainen vertailukohta puuttuu. Se vaikeuttaa uudistuksen onnistumisen arviointia ja tekee vaikutusten seurannasta huomattavasti haastavampaa.
Ruotsissa Spelpaus-rekisterin käyttö kasvoi nopeasti rahapelimarkkinan avauduttua vuonna 2019. Kasvu ei kertonut pelkästään peliongelmien lisääntymisestä, vaan myös siitä, että uusi palvelu tuotiin tehokkaasti pelaajien tietoisuuteen.
Järjestelmä ei kuitenkaan ratkaissut kaikkia ongelmia. Vaikka Spelpaus estää pelaamisen Ruotsin lisenssijärjestelmään kuuluvilla nettikasinoilla, mutta osa pelaajista siirtyi myöhemmin kansainvälisille nettikasinoille, joita rekisteri ei kata. Tämän vuoksi järjestelmän vaikutus on jäänyt osittain rajalliseksi kaikkein riskialttiimpien pelaajien kohdalla.
Ruotsin kokemus osoittaa, että keskitetty peliestorekisteri voi olla tehokas työkalu, mutta sen onnistuminen riippuu sekä pelaajien tietoisuudesta että siitä, kuinka suuri osa rahapelitarjonnasta kuuluu järjestelmän piiriin. Suomessa kehitys voi olla samansuuntaista, kunhan rekisteri tehdään helposti löydettäväksi ja teknisesti luotettavaksi.
Suomi on hyppäämässä uuteen rahapelijärjestelmään ilman kunnollista lähtötasoa. Kun keskeinen data puuttuu, myös onnistumisen mittaaminen vaikeutuu. Heinäkuussa 2027 nähdään, onko peliestorekisteristä tullut toimiva suojakeino vai pelkkä hallinnollinen ratkaisu paperilla.
Lähteet:
Osa evästeistä on välttämättömiä, jotta sivusto toimii oikein. Muiden käytöstä voit päättää itse.
Tarpeellisia sivuston toiminnan ja turvallisuuden kannalta.
Seuraa sivuston käyttöä, jotta voimme tehdä siitä paremman.
Mahdollistaa kohdennetun mainonnan ja kampanjoiden seurannan.
Muistaa valitut asetukset